OP | Epävarmat ajat kysyvät yrityksen hallitukselta asiantuntemusta

Blogi  13.09.2023

Erityisesti 2020-luku on ollut erilaisten epävarmuuksien värittämä. Hallitushuoneissa ei ole voitu välttyä esimerkiksi pandemian, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan tai energiakriisin yritysten käytännön toimintaan aiheuttamilta muutoksilta. Joissakin yrityksissä strategiat ovat menneet täysin uusiksi, kun kannattavalta liiketoiminnalta on pahimmillaan kadonnut pohja kokonaan. Toisaalta monet yritykset ovat sopeutuneet muuttuneisiin olosuhteisiin tai erilaiset kriisit ovat jopa saattaneet tarjota uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Koronapandemian voi epäilemättä sanoa aidosti yllättäneen yritysten hallitukset keväällä 2020, ja hallitukset joutuivat ratkomaan ongelmia, joihin ei ole juuri pystynyt varautumaan. Kriisin pidetessä koronapandemian ns. ”mustat joutsenet” olivat jo yritysten hallitusten tiedossa ja näköpiirissä, minkä myötä asioihin oli mahdollista ja velvollisuuskin varautua. Kyse ei enää ollutkaan täysin yllättävästä tilanteesta, kun kriisi jo oli päällä ja johdon päätöksenteon luonne muuttui. Päätöksenteko on aina sidottu aikaan, ja hallituksen on tehtävä päätöksiä tapauskohtaisesti. Keskeistä on, että hallitus tekee yhtiön edun mukaisia päätöksiä käytettävissä olevien riittävien tietojen pohjalta. Hallituksen ei voi edellyttää varautuvan kaikkiin mahdollisiin riskeihin eikä hallituksen päätöksentekoa voi jälkikäteen arvioida katselemalla peruutuspeiliin.

Dynaaminen hallitus suuntaa katseensa jo hyvissä ajoin eteenpäin – olipa sitten kyse yrityksen strategiasta (”dynaaminen”) tai riskienhallinnasta (”valvonnallinen”). Vierastan ajatusta, jossa yrityksen hallituksen jäseniä jaotellaan kategorisesti joko strategisesti tai riskienhallinnallisesti ajatteleviin. Hallituksen jäsenellä pitää olla kyky toimia molemmissa rooleissa. Itse asiassa näitä kahta näkökulmaa yhdistää yksi avainsana: ennakointi. Oli kyse sitten liiketoiminnan kehittämisestä tai oikeudellisesta valvontatehtävän toteuttamisesta, hallituksen jäsenen tulee huolellisuusvelvollisuutensa nojalla kyetä varautumaan tilanteisiin etukäteen.

Hallituksen monipuoliseen asiantuntemukseen tulisi erityisesti pk-yrityksissä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Listayhtiöiden hallinnointikoodin (2020) mukaan ”hallituksen tehtävien ja tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että hallitus koostuu riittävän monesta jäsenestä ja että jäsenillä on riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä toisiaan täydentävä kokemus ja toimialatuntemus”. On keskeistä, että hallituksessa on toimiva kokoonpano, joka kykenee täydentämään toistensa asiantuntemusta ja toistensa näkemyksiä. Hallituksiin ei kaivata jäseniä, jotka ainoastaan myötäilevät muiden hallitusten jäsenten tai toimivan johdon näkemyksiä. Oman aikansa laaja-alainen ilmiöiden seuraaminen ja oman hallitustyön osaamisen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa erityisesti nyt, kun epävarmuus on hiipinyt hallitusten kokouksiin. EU-direktiivien myötä myös kestävyyskysymykset tulevat tulevaisuudessa haastamaan hallitustyötä. Direktiivien vaikutukset tulevat väistämättä valumaan toimitusketjujen kestävyysraportointivaatimusten myötä pk-yritystasolle. Asiansa osaava hallitus on osakkeenomistajien ja velkojien kannalta tärkeä juttu. Hallituksen jäsenen kannalta puolestaan on tärkeää, että hallitus on kokonaisuutena arvioiden monipuolinen ja toimiva. On hallituksen jäsenen henkilökohtaisen vastuunkin kannalta helpompi olla hallituksessa, kun voi luottaa muidenkin jäsenten kykyihin tunnistaa riskejä ja visioida tulevaa.

Janne Ruohonen on yritysoikeuden tenure track -professori (alana yritysten hallitustyöskentely ja kuntayhtiöt). Hän on OP Ryhmän nimitystoimikunnan puheenjohtaja, Sisä-Suomen OP-liiton hallituksen puheenjohtaja ja Tampereen Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Ruohosella on Tampereen yliopistolla johdettavanaan kolme hallitustyöskentelyyn liittyvää tutkimushanketta.

Kuva: Via Ramstén, Foto-Friitala