Ari Kaperi | Saadaanko hallituksesta kaikki hyöty irti kuntayhtiössä? 

Blogi  18.06.2024

Hallituksen rooli osakeyhtiössä on keskeinen, ja sen tehtävät kattavat yhtiön kehittämisen, tukemisen, ohjaamisen, haastamisen, analysoinnin ja valvonnan. Jokaisen yhtiön erityispiirteet vaikuttavat hallitustyöskentelyn painopisteisiin ja ajankäyttöön. Onko eroja yksityisen ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja ovatko nämä erot perusteltuja? 

Hallituksen vahva rooli 

Hallituksen tulee ottaa itselleen vahva ja itsenäinen rooli, rakentaa vuosikellot ja kokousagendat tarpeiden mukaisesti, varata riittävästi aikaa keskusteluille ja tehdä aitoja päätöksiä. Kuntayhtiöissä on usein kokenut johto ja vahvatahtoinen omistaja, mikä voi jättää hallituksen hoitamaan vain viralliset tehtävät. Tämä ei ole kenenkään etu. Kuntaomistajan on kiinnitettävä huomiota hallituksen kokoonpanoon ja osaamiseen sekä annettava toimintavapaus ja vaadittava tuloksia aivan kuten yksityisen sektorin hallituksilta vaaditaan. 

Rahalla pitää olla isäntä

Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön voitontuottamisesta omistajalleen. Yksityisissä yrityksissä tämä on selvää, koska tappiota tuottava yritys lopettaa ennen pitkää toimintansa. Kuntayhtiöissä pitää olla sama asenne ja kulttuuri. Yhtiötä tulee johtaa ammattimaisesti, ja omistajuus tuloksesta, riskeistä sekä taseesta on otettava vakavasti. Kuntaomistajan tulee viestiä selvästi yhtiölle, että sen on pärjättävä omillaan ja reilussa kilpailussa markkinoilla. In-house- ja erityisyhtiöillä tulostavoite voi olla määritelty erityyppisesti, mutta omistajan varoilla nekin viimekädessä toimivat. 

Omistajan ääneltä vaaditaan selkeyttä 

Omistajan viestit välittyvät yrityksiin eri tavoin. Hallituksella tulee olla selkeä käsitys omistajan tahtotilasta, joka ei saa olla liian yksityiskohtainen tai operatiivinen. Kuntayhtiöissä omistajan ohjauksen tulee olla selkeästi erillään muusta kanssakäymisestä, palautteen antamisesta ja ideoiden esittämisestä. Omistajan virallinen ohjaus tulee kirjata ja sen yksityiskohtaisuudessa tulee olla malttia. 

Riskienhallinta on strateginen asia 

Hallituksen vaikutus yrityksen riskikulttuuriin on suuri. Yritystoimintaan kuuluu riskinotto, ja hallituksen tehtävänä on varmistaa riskien tunnistaminen ja hallinta. Riskienhallinta vaatii perehtymistä ja kokemusta, ja hallituksen kokoonpanosta pitäisi löytyä henkilöitä, joilla on näkemystä ja kokemusta asian suhteen. Kuntayhtiöiden hallituksissa on harvinaisempaa käyttää valiokuntia, mutta niitä tulisi käyttää oleellisilla alueilla. 

Hallituksesta tulee saada kaikki irti 

Kuntayhtiön hallituksen toiminta ja vaatimukset tulisivat vastata yksityisen sektorin toimijoita. Hallituksen itsenäinen rooli, tuloksen tekemiseen keskittyminen, rahan ja resurssien rajallisuuden ymmärtäminen, omistajaohjauksen selkeys ja riskienhallinnan syvyys ovat tärkeitä. Kuntayhtiön hallituksen tulee keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen, asiakaskokemusten ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä kannattavuuden kohentamiseen. 

Yksityisen sektorin ja kuntayhtiöiden hallitustyössä ei pitäisi olla eroja, koska ne usein kilpailevat samoilla markkinoilla. Kuntayhtiöiden hallitustyö tulee räätälöidä yhtiön toimintaan, elinkaaren vaiheeseen, toimintaympäristöön ja kilpailutilanteeseen sopivaksi. Omistajan tärkein tehtävä on valita hyvä hallitus ja antaa sille normaali osakeyhtiön hallituksen rooli ja mandaatti. Hallituksen tulee kehittää yhtiöstä kilpailukykyinen toimija, jolloin sekä asiakas että omistaja voivat olla tyytyväisiä ja ylpeitä yhtiöstä. 

Kirjoittaja Ari Kaperi on 64-vuotias kauppatieteiden maisteri. Hän on toiminut Pohjola-yhtiöissä, Nordeassa ja sen edeltäjäpankkien palveluksessa 1985-2021 eri tehtävissä mm. Nordea-konsernin johtoryhmän jäsenenä 10 vuotta ja Suomen maajohtajana 12 vuotta. Nykyisin hän tekee hallitustyötä Tampereen Energia Oy:ssä, Varmassa, Alma Media Oy:ssä, Nordea-konsernin rahoitusyhtiöissä (Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja) ja Suomen Syöpäsäätiössä. Hän on toiminut myös useiden edunvalvontajärjestöjen hallituksissa, kuten Finanssiala ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja European Banking Federation.