Hallituspaikka 2023: Älä jätä kriisiä hyödyntämättä, jos haluat muutosta 

Artikkeli  25.04.2024

Yritysten on nykyaikana pakko oppia elämään kriisien kanssa. Kriisit asettavat kovia haasteita hallitustyölle, ja vaikka ne koronan lailla voivat lyödä polvilleen kokonaisia toimialoja, niillä voi olla myös positiivisia seurauksia. Kriisissä piilee aina uudistumisen mahdollisuus. 

Palataan hetkeksi vielä Hallituspaikka 2023:n tunnelmiin. Marraskuun alussa toisen kerran järjestetty tapahtuma oli yleisön reaktioiden perusteella odotettu ja onnistunut. Hallituspaikan laadukkainta antia ovat ajatuksia herättävät puheenvuorot. Tällä kertaa teemana ja keskustelunvirittäjänä oli aktiivinen hallitustyö muutoksen luotsina. 

Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 7.11.2024. Tällöin luvassa on jälleen ajankohtaisia puheenvuoroja hallitustyöskentelyn huippuammattilaisilta, paneelikeskusteluja ja verkostoitumista. 

Hallituspaikka 2023:n keynote-esitykset avasi Suomen kansainvälisimpiin hallitusammattilaisiin kuuluva, öljyjätti Exxonin ja kaivosyhtiö Rio Tinton hallitusten jäsen Kaisa Hietala. Hän johdatti kuulijat luonnon pakottamiin muutoksiin ja otti vertailukohdiksi harvinaiset kämmekät ja uhanalaisiksi muuttuneet hömötiaiset.  

– Miksi pitää puhua luonnosta, kun työsarkaa riittää muutenkin, Hietala kysyi ja viittasi koronaan, Ukrainan sotaan ja epävakaaseen maailmantilanteeseen. 

– Siksi, ettei luonnon muutosta voida sivuuttaa, koska 80 prosenttia kaupallisesta toiminnasta perustuu luontoon. Taloustiedettä ja ekologiaa yhdistävät asiantuntijat sanovat jo ääneen, että luonnon heikkeneminen vaikuttaa suoraan maailman taloudelliseen kestävyyteen. 

Hallitus rakentaa strategioita ja tiekarttoja, ja sen odotetaan astuvan esiin, kun tarvitaan ratkaisuja.  

– Ratkaisukeskeisessä kulttuurissamme hallituksen on kuitenkin vaikea reagoida hitaasti hiipiviin muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin tai luonnonvarojen hupenemiseen. Nämä ovat systeemisiä, hallitustyöskentelyä massiivisesti haastavia muutoksia. 

Hitaiden mutta vääjäämättä etenevien muutosten hallinta on hankalaa myös siksi, sillä toimitusjohtaja- ja hallituskaudet kestävät tyypillisesti alle kymmenen vuotta.  

– Kuka katsoo siirtymän yli, jonka kesto voi olla 20, 40 tai 60 vuotta? 

– Olipa kyse energia-, digi- tai vihreästä siirtymästä, hallituksen pitää silti aktiivisesti rakentaa muutosta. On juoksutettava yrityksen nykyistä bisnestä ja samaan aikaan etsittävä linkkejä tulevaisuuden liiketoiminta- tai arvonluontimalliin tai arvoketjuihin siihen päivään asti, kunnes hallitus toteaa, että keikahduspiste muutokseen on tässä. 

Aina jossakin on somekohu 

Kaisa Hietala puhui myös kansalaisaktivismista ja kohuista sosiaalisessa mediassa. 

– Hallitusten vastuuta ei enää mitata pelkästään lakituvassa osakeyhtiölain perusteella, vaan foorumit ovat paljon laajemmat. Datan läpinäkyvyys on synnyttänyt maailman, jossa tieto kulkee nopeasti. Sosiaalisen median tuomioistuimet tekevät päätöksiä parissa kymmenessä minuutissa uutisen julkaisemisesta. 

Hietalan mukaan hallitusammattilaisten odotetaan seisovan yhtiönsä arvojen takana ja tekevän ripeitä korjausliikkeitä, jos yhtiö toimii omien tai yleisesti hyväksyttyjen arvojen vastaisesti. 

– Kuluttaja voi polkaista jalkaa somessa hyvinkin tomerasti. Käsikirjaa, jonka avulla tapauksia voisi manageerata, ei ole olemassa. Jokainen kohu on erilainen. Koskaan ei voi tietää, eskaloituuko jokin asia kriisiksi vai unohtuuko se somevirtaan. 

– Olisi helpottavaa sanoa, että tuskin kohu osuu omalle kohdalle, mutta kohuista luetaan melkein joka päivä. Jälleen on kyse siitä, mitä osaamista hallituksessa pitää olla.  

Hietala muistutti vielä koronapandemian kaltaisista globaaleista kriiseistä. 

– Pandemia asettui globaaleihin top 5 -haasteisiin seitsemänä vuotena peräkkäin. Silti emme erityisesti varautuneet siihen. Nyt tuolla listalla ovat ekologinen kriisi, ilmastonmuutos ja biodiversiteettikriisi.  

– Ottakaa ne hallituksenne agendalle ja miettikää, mitä kriisi merkitsisi teille konkreettisesti. Tehkää ennakoivaa työtä, hän kannusti. 

Kriisistä voi tulla ulos entistä vahvempana 

Pääomasijoitusyhtiö Voima Venturesin perustanut, Musti Groupin ja Betolarin hallituksiin kuuluva Inka Mero sanoi, että startupin ja aikaisen vaihteen kasvuyhtiön matka on pitkä ja kivinen, mutta yksi asia on varma: kriisejä riittää. 

Voima Ventures sijoittaa tiede- ja tutkimuslähtöisiin kasvuyrityksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Sen uusin, 90 miljoonan euron rahasto julkaistiin viime keväänä. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja ihmisille, yrityksille ja planeetalle.  

– Ambitiotasomme on kova. Kriittinen resurssi, jonka puitteissa startupeissa ja kasvuyhtiöissä pelataan, ei ole pelkästään raha vaan aika. Sen pitäisi jotenkin näkyä hallituksen tavassa toimia ja kellotaajuudessa.  

Meron mukaan kauniisti nouseva kasvukäyrä ei useinkaan vastaa todellisuutta.  

– Yleensä se on kolme askelta eteen, kaksi taakse. Perustajien on itse vahvasti uskottava yritykseensä. Heidän on hankittava itseään parempia työntekijöitä ja osattava vakuuttaa sijoittajat ja asiakkaat. 

Tunnistettuja kriisejä startupeissa ovat esimerkiksi sisäiset ristiriidat johtamisessa tai hankaluudet myynnin ja markkinoinnin järjestämisessä. Hankaus myynnin ja tuotekehityksen kesken on tavallista.  

– Myynti voi sanoa, että tuote ei ole sitä, mitä asiakkaat odottavat. 

– Myyntitiimin on ymmärrettävä, mistä startupin kehittämässä teknologiassa on todella kysymys ja tuotava asiakastarpeita tuotekehitysprosessiin. Ja kääntäen: tuotekehityksen pitäisi olla jotenkin mukana myynnin asiakaskeskusteluissa. 

Mero sanoi, että joskus voi käydä niin, ettei liiketoimintamalli vain toimi. Silloin on hyvä viheltää peli poikki. 

– Jokainen startup pitäisi tietenkin perustaa ajatuksella, että siinä onnistutaan. Hallituksessa on siksi oltava henkilöitä, jotka tietävät, miltä hyvä meno näyttää, ja jotka ovat mahdollisesti tehneet saman matkan aikaisemmin. Keskinäistä luottamusta ja avoimuutta ei voi korostaa liikaa. 

Ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus ja muut suuret ongelmat vaikuttavat myös startupien elämään, mutta niistä voi löytyä mahdollisuuksia. Esimerkiksi puolustusteollisuudessa on koko ajan tilausta uusille ratkaisuille. 

– Isot kriisit ovat aina synnyttäneet hyviä yhtiöitä. Älä koskaan jätä hyödyntämättä kriisiä, jos haluat muutosta, Mero muistutti. 

Hallitus antoi täyden luottamuksen 

Korona oli ravintola- ja majoitusalalle erityisen raskas ja sananmukaisesti löi koko toimialan polvilleen. Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström kertoi Hallituspaikassa yhden ravintolayhtiön selviytymistarinan, joka oli samalla henkilökohtainen tarina johtamisesta ja yhteistyöstä hallituksen kanssa kovan kriisin keskellä. 

– Noholla oli takana ennätysvuosi 2019, ja olin esittämässä maaliskuun alussa lisäosingon maksamista. Elettiin täysin tietämättöminä, mitä oli nurkan takana tulossa, Vikström kuvasi lähtötilannetta. 

Kun hallitus tiedotti 12.3.2020 suosituksista koronan leviämisen hillitsemiseksi, Nohossa pidettiin samana iltana kriisikokous, jossa lisäosingoista luovuttiin, päätettiin antaa tulosvaroitus sekä aloittaa 3000 työntekijän lomautukset ja toimet 300 ravintolan sulkemiseksi.  

Nohoon perustettiin neljän hengen operatiivinen kriisiryhmä, ja yhtiön hallitus kokoontui kerran viikossa. 

– Hallitus pysyi näin ajan tasalla, ja kriisiryhmä sai keskittyä omiin tehtäviinsä. Tunsimme, että meillä oli jatkuva luottamus paneutua itse ongelman selvittämiseen. 

Vikströmin mukaan vaihtoehtona ei ollut missään vaiheessa luovuttaminen. Päätettiin toimia avoimesti kaikessa mitä tehdään ja siten saavuttaa kriisin keskellä osakkeenomistajien, rahoittajien, henkilökunnan ja asiakkaiden luottamus. Viestintään suunnattiin erityistä huomiota. 

– Viestiemme henki oli, että vaikka meiltä vietäisiin kaikki, teemme kaiken uudestaan, kunhan vain pystymme pitämään henkilökuntamme. Teimme myös päätöksen, ettemme pane mediassa päätä piiloon vaikeidenkaan kysymysten edessä, onhan visiomme olla Pohjolan johtava ravintolayhtiö ja mielipidevaikuttaja.  

Aku Vikström painotti erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen keskinäistä suhdetta. Toimitusjohtajan työ on muutoinkin yksinäistä, ja kriisissä tuen tarve korostuu. Vikström sai hallitukselta täyden luottamuksen työlleen. 

– On hyvä muistaa, että toimitusjohtaja johtaa firmaa ja hallituksen puheenjohtaja hallitusta. Kriiseissä tämä on entistä tärkeämpää, sillä organisaatio ei pysty seuraamaan kuin yhtä kapteenia.  

Teksti Päivi Eskelinen 

Kuvat Tampereen Messut Oy